Kysymyksiä ja vastauksia vähimmäispalkasta

Miksi vähimmäispalkkaa oikeastaan tarvitaan?

Jokaisella on oltava oikeus palkkaan, jolla tulee toimeen. Yli kymmenen prosenttia toimeentulotuen saajista käy töissä. Työtä tekevien köyhien määrän jatkuva kasvu sattuu kipeästi suomalaisten oikeudentuntoon.

Alimpien palkkojen kehitys ei ole seurannut muiden palkkojen kehitystä. Yhä suurempi osa palkansaajista tekee töitä palkoilla, joilla he ja heidän perheensä eivät voi tulla toimeen. Arvion mukaan alle kympillä tunnissa töitä tekee tällä hetkellä 40 000 suomalaista.

Kasvava määrä työntekijöistä, tällä hetkellä noin 250 000, on kokonaan työehtosopimusten ulkopuolella. Toisaalta elinkustannukset ovat nousseet kohtuuttomiksi myös matalimpia sopimuspalkkoja saaville. Esimerkiksi siivoojille, myyjille, huoltomiehille, perhepäivähoitajille, avustajille, sekä hotelli- ja ravintola-alan työntekijöille maksetaan usein erittäin pientä palkkaa.

Vähimmäispalkka lisää työntekijöiden tietoisuutta pienimmästä luvallisesta palkasta ja vaikeuttaa oikeuksistaan tietämättömien työntekijöiden huijaamista.

Minimipalkka on käytössä useissa Euroopan maissa. Onkin yllättävää, että Suomi ei ole sitä vielä ottanut käyttöön. Suomi ei ole allekirjoittanut Euroopan sosiaalisen peruskirjan artiklaa 4.1, jossa turvataan oikeus kohtuulliseen palkkaan, joka on 60 % keskipalkasta. Myös kansainvälinen työjärjestö ILO suosittelee minimipalkkalainsäädäntöä muiden keinojen rinnalle.

Miksi vähimmäispalkan pitäisi olla juuri 10€ tunnilta?

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan kelvollinen palkka on vähintään 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta. Suomessa tämä tarkoittaa bruttona noin 1700 euroa kuussa. 39 viikkotunnilla tästä tulee noin 10€ tunnissa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tälläkään toimeen tuleminen voi korkeiden asumiskustannusten vuoksi olla hankalaa.

Minimipalkka pitää sitoa indeksiin, jolloin se nousee automaattisesti hintojen mukana.

Eikö vähimmäispalkka romuttaisi työehtosopimusten yleissitovuuden?

Minimipalkkalaki ei korvaa työehtosopimuksia, vaan turvaa niiden rinnalla vähimmäistason. Työehtosopimusjärjestelmää on vahvistettava, eikä suomalaisen järjestelmän hyviä puolia pidä vaarantaa. On arvokasta, että työntekijät järjestäytyvät ammatillisesti ja ajavat omia etujaan.

Vasemmistoliiton vähimmäispalkkaesitys ei uhkaa yleissitovuutta, vaan antaa sisällön työsopimuslain määritelmälle ”tavanomainen ja kohtuullinen palkka”. Emme halua, että millekään alalle muodostuu tavanomaiseksi maksaa esimerkiksi viiden euron tuntipalkkoja.

Suomessakin meillä on muista työsuhteen ehdoista ollut vuosikymmenien ajan lakitasoista minimisäätelyä, eikä yleissitovuus ole siitä kärsinyt. Lähes kaikki tes-taulukkopalkat ovat jo minimipalkan yläpuolella.

Eikö esityksenne tule johtamaan massatyöttömyyteen? Eikö olisi parempi pitää ihmisiä matalapalkkatöissä kuin työttöminä?

Kunnollisista töistä kuuluu saada kunnollinen palkka, sellainen joka riittää elämiseen. Alipalkatut työt siirtävät palkkakustannukset työnantajalta valtion maksettavaksi, kun työntekijät joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen ja muihin sosiaaliturvan muotoihin selvitäkseen arjessa. Tämä ei ole oikea keino ratkaista työttömyysongelmaa.

Työ voi tuottaa niin huonosti, ettei sitä kannata teettää inhimillisellä palkalla. Näillä aloilla vähimmäispalkka lisää työttömyyttä samalla tavalla kuin kaikki alipalkkausta rajoittavat keinot. Kokonaistyöllisyys voi kuitenkin jopa parantua, kun pienituloisten tulot parantuvat ja kulutus lisääntyy. Esimerkiksi Yhdysvalloissa työllisyys on korkeampi korkeamman minimipalkan osavaltioissa.

Työttömyysongelman ratkaisemiseksi nykyinen hallitus tekee aivan liian vähän. Ratkaisu työttömyyteen ei ole alipalkatut työt, vaan aktiivinen työllistämispolitiikka, uusien työpaikkojen luominen sekä työn jakaminen.

Eikö minimipalkasta uhkaa usein tulla monissa töissä myös enimmäispalkka?

Osalla matalapalkka-aloista vähimmäispalkka olisi alkuvaiheessa todennäköisesti se palkka, jota maksetaan. Monilla aloilla kympin palkka olisi kuitenkin tuntuvasti parempi kuin nykyinen. Vähimmäispalkka tarjoaa matalapalkka-alojen liitoille pohjan, jolta toimia paremman palkan ja etenkin parempien työolojen puolesta. Ei ole näyttöä siitä, että minimipalkka heikentäisi yleistä palkkakehitystä.

Rakennusliitto esittää kuuden euron tuntipalkkaa nuorille, jotka tekevät työkokeilua. Miksei tämä kelpaa teille?

Vasemmistoliitonkin mallissa vähimmäispalkka voidaan alittaa työharjoittelijoiden ja sosiaalisen työllistämisen osalta. Työntekijöille, joiden työpanos on kyseisessä työssä vaadittavan ammattitaidon vuoksi vajavainen, voisi meidän mallissamme maksaa 80% minimipalkasta eli 8€ tunnissa.

Eikö oikeisto voisi vallassa ollessaan laskea vähimmäispalkan kohtuuttoman alas?

Oikeistohallitus voi tietysti esittää matalampaa vähimmäispalkkaa ja eduskunta voi sen hyväksyä. Koska työehtosopimukset ovat joka tapauksessa voimassa, ei tilanne huonone nykyisestä.

Perinteisesti palkoista on sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken. Miksi siihen pitäisi lainsäädännöllä puuttua?

Palkat sovitaan jatkossakin työmarkkinajärjestöjen kesken. Vähimmäistuntipalkka asettaa palkkaneuvotteluille tason, jonka alle ei mennä. Lainsäädäntöä tarvitaan, jotta minimaalinen toimeentulo työssäkäyville saadaan turvattua. Näin estettän se, että työnantajat väärinkäyttävät järjestelmää laittamalla alipalkattujen työntekijöidensä toimeentulon valtion maksettavaksi toimeentulotuen muodossa.

Monestakin työelämän asiasta on jo nyt laissa asetetut minimisäädökset, miksei siis myös palkasta.

Jos työ on kymmenen euron tuntipalkan arvoista, niin eikö siitä silloin maksettaisi sen verran?

Kääntäisimme kysymyksen toisin päin: jos työ on tekemisen arvoista, eikö siitä tulisi maksaa edes minimin verran? Minimin alittavat alipalkatut työt siirtävät osan palkkakuluista veronmaksajien maksettavaksi.

Eikös Suomessa perusturva ole niin korkealla tasolla, ettei vähimmäispalkkaa tarvita?

Vasemmistoliiton mielestä työllä on tultava toimeen. Täysipäiväistä työtä tekevän tulisi pärjätä palkallaan joutumatta turvautumaan esimerkiksi toimeentulotukeen. Sosiaaliturvan tehtävä on taas tulla ihmistä vastaan erityistilanteissa, kuten työttömyyden ja sairauden iskiessä. Kun täysipäiväisesti töissä olevat joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen, siirtyy osa palkkakustannuksista työnantajan harteilta veronmaksajille, eikä tämä ole hyväksyttävää.

Miksi pitää hämmentää työmarkkinoita tällaisilla pakkolaeilla?

Monestakin työelämän asiasta on jo nyt laissa asetetut minimisäädökset, miksei siis myös palkasta. Alipalkkaamisen estäminen ei hämmennä, vaan tervehdyttää työmarkkinoiden toimintaa.