10 euron vähimmäispalkka
Yhä useampi suomalainen ei enää pärjää tekemällään työllä. Vasemmiston mielestä jokaiselle tulisi turvata lailla oikeus kohtuullisen elintason takaavaan palkkaan. Kympin vähimmäispalkka parantaisi kaikkein huonoimmassa neuvotteluasemassa olevien työntekijöiden asemaa. Suomi on yksi viimeisiä Euroopan maita, jossa ei ole vähimmäispalkkaa.
Itsensätyöllistäjien asema
Yhä useampi työskentelevä ei sovi työelämän perinteisiin palkansaaja- ja yrittäjäkategorioihin. Nykyisen lainsäädännöön on vaikea tavoittaa itsensätyöllistäjien tilannetta. Vasemmisto esittää joukon uudistuksia, joilla itsensätyöllistäjien asemaa voidaan vahvistaa.
Työn ja perheen yhteensovittaminen
Nykyinen vanhempainvapaamalli ei täytä sille asetettuja tavoitteita lasten hyvinvoinnin ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Esitämme nykyisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaajärjestelmän muuttamista ja pidentämistä 18 kuukauden vanhempainvapaaksi. Vapaa jaettaisiin kolmeen kuuden kuukauden jaksoon, joista yhden käyttäisi äiti, yhden vanhemmat jakaisivat keskenään ja yhden käyttäisi isä.
Työajan lyhentämiskokeilu
Ruotsissa työajan lyhentämistä on kokeiltu alustavan lupaavin tuloksin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Samansuuntaisia tuloksia saatiin Suomessa 90-luvulla.
Työelämä on voimakkaassa muutoksessa ja työajan lyhentämisen vaikutuksia tuottavuuteen, työhyvinvointiin ja työllisyyteen on syytä selvittää. Nyt tehdään perustulokokeilua, samanlainen laaja-alainen kokeilu tarvitaan myös lyhennetystä työajasta.
Ryhmäkanneoikeuden laajentaminen
Tavalliselle ihmiselle oikeudenkäynti on vaikea ja usein myös kallis prosessi. Ryhmäkanneoikeutta laajentamalla kansalaiset rohkaistuisivat hakemaan oikeussuojaa tilanteissa, joissa he eivät sitä muutoin tekisi. Ammattiliitoille itsenäinen kanneoikeus olisi vahva työkalu työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa. Työelämän kansainvälistyessä ja pätkä- ja silpputöiden yleistyessä työsuojelu- ja muiden viranomaisten valvontamahdollisuudet ovat heikentyneet. Esimerkiksi ulkomaalaiset työntekijät eivät usein osaa ja uskalla vaatia oikeuksiaan.
Alipalkkauksen kriminalisointi
Alipalkkauksella tarkoitetaan työehtosopimusten määräyksiä alempien palkkojen maksamista työntekijöille. Alipalkkausta ovat myös muun muassa työntekijöille kuuluvien lisien ja sairasajan palkan maksamatta jättäminen sekä eläkemaksujen laiminlyönti. Alipalkkauksesta kärsivät paitsi työntekijät, myös rehelliset yrittäjät sekä koko yhteiskunta menetettyjen verotulojen myötä.
Veronumeron käytön laajentaminen
Veronumeron käyttöönotto on tehokkaasti ehkäissyt harmaata taloutta rakennusalalla. Veronumeron käyttö tuleekin laajentaa lisäksi majoittus- ja ravitsemusalalle, kiinteistöpalvelualalle ja teknologiateollisuuteen.